Artikkelit

Asiantuntija-artikkeleita yritysjuridiikan ajankohtaisista asioista

Ylivoimainen este ei aina ole ylivoimainen

Koronaviruksen kaaoksessa syntyy suuri houkutus vedota sopimusten ns. force majeure -pykälään eli ylivoimaiseen esteeseen. Mutta vain harvat tietävät mitä ylivoimainen este tarkalleen tarkoittaa ja milloin se on aidosti ylivoimainen.

Ja yhtä harvassa on rahanarvoinen tieto siitä, että esteeseen vetoaminen voi aiheuttaa yllättäviä jälkiseurauksia. Pitkään jatkuva force majeure voi esimerkiksi joissain sopimuksissa aiheuttaa sen, että sopimus voidaan irtisanoa. 

 

Siis: Onko koronavirus automaattisesti ylivoimainen este?

Kyllä ja ei. Koronavirus ei sinällään ole ylivoimainen este, mutta sen seuraukset voivat muodostua sellaiseksi. Esimerkiksi viranomaisten määräämä matkustuskielto tai karanteeni voivat olla ylivoimaisia esteitä, mutta tämä ei ole itsestään selvää.

Lain lähtökohta on aina se, että osapuolen tulee noudattaa sopimustaan. Ylivoimainen este edellyttää, että asiassa täyttyvät seuraavat neljä kriteeriä.

Ensinnäkin esteet sattuvat sopimuksen teon jälkeen. Toiseksi niitä ei voitu ottaa huomioon sillä hetkellä, kun sopimusta tehtiin. Kolmanneksi esteiden pitää olla osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Ja lopuksi: seurauksia ei olisi kohtuudella voinut välttää eikä voittaa.

Koronavirus täyttää varmasti ensimmäiset kaksi edellytystä, mutta viimeiset kaksi ovatkin hankalampia. Jos sopimus velvoittaa toimittamaan tuotteen tilaajan varastoalueelle ja alue ei ole karanteenissa, kolmas ehto ei täyty. Jos tuotteen voi toimittaa tilaajalle toista kuljetusreittiä ja siten välttää karanteenin, kolmas ja neljäs kriteeri jäävät täyttymättä.

Epidemia, joka vaikutti hetken ilmiselvältä tapaukselta, ei ollutkaan.

 

Force majeure -lauseke sisältyy kaikkiin vähänkin merkityksellisempiin sopimuksiin. Yleensä se on sopimuksen loppupuolella muiden standardiehtojen joukossa.

Asiakkaani käytti aikoinaan näistä sopimuksen loppusivujen ehdoista nimitystä hali-vili-voot. Hän ei halunnut niitä lukea vaan käski lakimiehen neuvotella ne sillä aikaa, kun hän oli saunassa. Olisi kannattanut lukea. 

Sopimuksien force majeure -lausekkeissa on monasti meidän kauppalaistamme poikkeavia tai sitä täydentäviä ehtoja. Epidemiatodellisuudessa ne voivat olla kaikkea muuta kuin yhdentekeviä.

Sopimuksissa on usein ehto, jonka mukaan sopimus on irtisanottavissa, jos ylivoimainen este jatkuu pitkään, esimerkiksi yli 60 päivää. Joskus on siis viisasta pitää asia omana tietonaan ja maksaa sopimussakot, jotta vastapuoli ei saisi sopimuksen irtisanomisoikeutta.

Jos taas sopimuksen peruutusmahdollisuudesta ei ole sovittu, se ei ole lainkaan peruutettavissa sen jälkeen, kun sopimuksen täyttämiseen on varattu kapasiteettia, henkilökuntaa tai alihankintaa. 

Eikä tässä kaikki. Kansainvälisten sopimusten loppupuolella on lähes aina määräys sovellettavasta laista ja siitä, sovelletaanko sopimussuhteeseen YK:n yleissopimusta kansainvälisestä tavaran kaupasta. Ulkomaisen lain soveltaminen voi johtaa erilaiseen ja ennakoimattomaan lopputulokseen. 

Ylivoimaiseen esteeseen vetoava vapautuu velvollisuuksista sopimuksen täyttämiseen sekä vahingonkorvauksiin. Käytännössä ilmoitus poistaa toimituksen viivästymisestä johtuvat viivästysmaksut ja sopimussakot.  Tämä edellyttää kuitenkin ripeää toimintaa, sillä, ilmoitus tulee antaa viipymättä tai sopimuksessa mainitussa ajassa. Jos ilmoitus taas viivästyy ilmaan hyvää perustetta, vapautus alkaa vasta ilmoituksen saapuessa sopimuskumppanille.

Sopimuksissa määritellään usein se, miten nopeasti ylivoimaisen esteen syntymisestä on ilmoitettava vastapuolelle. Varsin yleistä on, että asiasta on ilmoitettava kolmen päivän kuluessa esteen havainnoimisesta.

 

Jos yrittäjänä mietit mikä tästä vaikuttaa omaan sopimukseesi, aloita selvittämällä mitä tuli sovittua. Tuliko ylipäänsä pantua jotain paperille? Ja viimeistään nyt on aika lukea hali-vili-voot: mitä sovittiin ylivoimaisesta esteestä?

Jos sopimuksessa on käsitelty asiaa, siinä pitäisi olla vastaus neljään olennaiseen kysymykseen. Yksi: Mikä laukaisee ylivoimaisen esteen Kaksi: Miten ja missä ajassa siihen tulee reagoida? Kolme: Onko sopimus irtisanottavissa esteen jatkuessa? Neljä: Jos kauppa on kansainvälinen, minkä maan lainsäädäntöä sovelletaan?

Kun yrittäjä on pöydän toisella puolella ja saa sopimuskumppaniltaan ilmoituksen ylivoimaisesta esteestä, tärkein neuvo on pitää pää kylmänä. Kuten sanottua, ylivoimaiseksi ilmoitettu este ei aina ole ylivoimainen. Kysy aina:

Täyttyvätkö sopimuksen tai lainsäädännön kriteerit? Olisiko ilmoittaja pystynyt kuitenkin täyttämään velvoitteensa, vaikka epidemia riehuu maailmalla.

Jos vastaus viimeiseen kysymykseen on kohtuudella ”kyllä”, tulee ilmoitukseen reagoida ripeästi ja kiistää ylivoimaisen esteen edellytykset.

On varsin tavallista, että force majeure -ilmoitus on aivan liian ylimalkainen. Kun se kiistetään, pitää vaatia täsmällisiä perusteita sille, miksi este on ilmoittajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja miksi sen seurauksia ei voida välttää. Toisin sanoen epidemia sinänsä ei automaattisesti riitä syyksi, vaan todelliset syyt ovat sellaisia, että toimitus käy yksityiskohtaisesti mahdottomaksi.

 

Esa Wuorenpää

Julkaistu  alunperin 24.3.2020 osoitteessa https://kassavirtablogi.blogspot.com